...laihduttaa tällaisessa seurassa! Yritä tässä nyt olla tyytyväinen tähän kohtuullisuuden aiheuttamaan kärvistelyyn, kun eräs tuossa vieressä oikeasti kärvistelee ja pudottaa kolme kiloa viikossa! Tänään ja eilenkin olen ollut kiltti ja järkevä ruokavalinnoissani, tälläkin hetkellä olen nälkäinen, mutta selvästi tämänkään ei pitäisi riittää. Mutta en vaan henkisesti kykene enempään. Luvatun herkuttelun kunniaksi nautin tänään ison keksin päiväteen kanssa. Mielestäni hyvinkin sen ansainneena yli kolmen tunnin ulkoilun päätteeksi. Silti joka kerta peilin ohittaessa silmiin osuu väkisinkin läskimaha ja pitää taas piestä itseä henkisestä vetelyydestä ja laiskuudesta.
Toisaalta. Mikä kiire tässä on? Jos näitä kiloja on kerrytetty ja ylläpidetty muutama vuosi ja suunta kai tässä touhussa on oikeaan - miksi pitäisi kiiruhtaa ja kärvistellä vielä enemmän? Rouva X sanoo, että hänelle toimii ainoastaan kaikki tai ei mikään -linja, siksi paras laihduttaakin kieli vyön alla ja hikipäässä. Hyvä niin. Ei pitäisi keskittyä vertaamaan, vaan omaan suoritukseen. Eikös se niin ole urheilussakin? Minulla kohtuullisuus toimii ja tekee siedettävämmäksi koko touhun.
Joten käyn pian hyvillä mielin erään harrastelijakokin värkkäämän herkkuillallisen äärelle, joka ei täytä minkään laihdutuskuurin kriteereitä. Ja on siksi juuri niin hyvää. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti